kais­la

erisnimi, substantiivi/ˈkɑi̯slɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kais-la (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

substantiivi

  1. (taksonomia)mikä tahansa kaislojen sukuun (Scirpus) kuuluva sarakasvien laji tai sellaisen yksilö
  2. järvikaislojen sukuun kuuluva laji Schoenoplectus lacustris tai sen yksilö
  3. (puhekieltä)(yleisesti)mikä tahansa vesistössä kasvava heinäkasvien laji tai sellaisen yksilö
  4. (puhekieltä)(erityisesti)edellisiin kuuluva järviruoko

erisnimi

  1. harvinainen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ukko kultainen kuningas, Mies on vanha taivahinen, Syötä mies metsän erillä, Hevoseni heinän päillä, Ruskeilla ruovon päillä, Kaunihilla kaislan päillä!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Niin oli aatos kuin allani virta mutaisten mujujen vyössä, sannan solske ja riutuva loiske, kuin hillitty itku yössä, kolahti airo ja kaisla soi, ja rauhaton laine mun rantaan toi.
— Larin-Kyösti, Unta ja totta
Häviämisen syitä olivat kosteikkojen kuivatus ja madaltuminen, tuhoeläinten myrkytys, kaislojen keräämisen aiheuttama häiriö, metsästys ja istutetun kirjolohen kalastus.
— Wikipedia: Andienuikku

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kaisla lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

He kävivät kiinni pensaisiin, kaisloihin, ruokoihin ja mättäisiin, tai asettuivat vatsalleen, jotteivät heti hukkuisi.
— Henryk Sienkiewicz, Kunnian kentällä
Rannan kaisla kahisee ja lakkapää se ärjyy, Heinän helve heilahtaa ja lehdet vinhaan värjyy.
— Irene Mendelin, Koivikossa II
Syksyisin olemme nähneet järviemme rannoilla vesien jäätyessä katkenneita kaisloja.
— E. W. Pakkala, Herran sana vuoden jokaiselle päivälle
Pylväiden ympärille oli kiedottu mudalla peitettyjä kaisloja.
— Wikipedia: Sésklon kulttuuri

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro

Lainalähde: ← germaaninen tai kantaskandinaavi *gaisila-, vertaa muinaisnorja geisl ’(suksi)sauva’, muinaisruotsi gēsl, gisl(a), nykyruotsi gissel ’ruoska’, keskialasaksa geisel, muinaisyläsaksa geis(a)la, nykysaksa Geis(s)el ’sama merkitys’

karjala tai lyydi → venäjä murt. káržla, gážla ’eräs vesikasvi’. suomi kah(i)la voi olla v:n kahista (katso tätä) vaikutusta.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenklaisa (metat.-muoto) ’kaisla’
karjalakaisla, kazla, kažla, (Tihvinä) kaizala ’(järvi)kaisla’
lyydikažl, g- ’sama merkitys’
vatja(Must) glaisa ’sama merkitys’, (vatjan Kukkosin murre) glaizikko ’kaislikko’
virokaisel (g. kaisla) ’kaisla’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • reed
  • bulrush

Esiintymistiheys

4 362 esiintymää · 1.7 / milj.

Suomi24
1.6
Sanomalehdet
2.2
Aikakauslehdet
3.5
Wikipedia
3.0
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: kaisla 65 % · kaislan 8 % · kaislaa 6 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑislɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaisla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaisla