kak­sin­nus

substantiivi/ˈkɑksinːus/
Jaa

Johdettu sanasta: kaksintaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tekeminen kaksinkertaiseksi tai kahdentaminen

Esimerkkilauseet

Tämä johtuu siitä, että vakinaisten rykmenttien lisäksi oli samaa nimeä kantavia ylimääräisiä rykmenttejä — kolmikkaat, kaksinnukset, viisikkäät — eikä lähdeteoksissa useinkaan niitä tarkemmin selvitellä.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä III Miekan valta
miksi?" — kyseli hän lakkaamatta koettaen ymmärtää syitä pehmennyksiin, kaksinnuksiin, supistuksiin, typistyksiin.
— Arvid Järnefelt, Vanhempieni romaani

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikaksinnus
Genetiivikaksinnuksen
Partitiivikaksinnusta
Essiivikaksinnuksena
Translatiivikaksinnukseksi
Inessiivikaksinnuksessa
Elatiivikaksinnuksesta
Illatiivikaksinnukseen
Adessiivikaksinnuksella
Ablatiivikaksinnukselta
Allatiivikaksinnukselle
Abessiivikaksinnuksetta

Riimit

-ɑksinːus

Kaikki riimit

Lähteet