kak­si­ää­ni­nen

adjektiivi/ˈkɑksiˌæːninen/
Jaa

sisältää sanat: kaksi + ääninen

Merkitys

  1. (musiikki)kahdesta melodisesti ja rytmisesti itsenäisestä lauletusta sävelku­lusta koostuva

Etymologia

kaksi + ääni + -nen

Esimerkkilauseet

"Hyvä ystävä", vastasi Barbro naurua pidätellen, mutta samassa kajahti kaksiääninen raikas nauru ilman leivosille.
— Elisabeth Kuylenstierna-Wenster, Barbro Bertingin tyttövuodet
Kaksiääninen pelästyksen huudahdus seurasi häntä pohjavaelluksellaan, mutta kumpikaan veneessä olijoista ei ensi hetkessä kyennyt mitään tekemään.
— Josefina Wettergrund, Kertomuksia III
Esimerkiksi suurimmassa osassa "klassista musiikkia" se luokitellaan dissonoivaksi, kun se esiintyy kappaleessa kontrapunktin tavoin ja kun kaksiäänisessä teoksessa muu ympäristö on konsonoivaa.
— Wikipedia: Konsonanssi ja dissonanssi

Esiintymistiheys

59 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikaksiääninen
Genetiivikaksiäänisen
Partitiivikaksiäänistä
Essiivikaksiäänisenä
Translatiivikaksiääniseksi
Inessiivikaksiäänisessä
Elatiivikaksiäänisestä
Illatiivikaksiääniseen
Adessiivikaksiäänisellä
Ablatiivikaksiääniseltä
Allatiivikaksiääniselle
Abessiivikaksiäänisettä

Riimit

-æːninen

Kaikki riimit

Lähteet