ka­lis­te­lu

substantiivi/ˈkɑlistelu/
Jaa

Merkitys

  1. jatkuva tai toistuva kalistaminen

Etymologia

verbistä kalistella < frekventatiivimuoto verbistä kalistaa

Esimerkkilauseet

Tuo kalistelu kuului Hankoniemeltä Utsjoen kärkeen, idästä länteen, pohjasta hamaan etelään.
— Arvi Järventaus, Runoilija Aatami Kuuskosken elämä
Ketään vierasta ei ollut nyt kutsuttu, mitään hyörinän kalistelua ei kuulunut keittiöstä, ei edes Neta-tädin äänikään kajahdellut eteisessä tahi portaissa: kaikki oli hiljaista, ikäänkuin päivällä ei olisi ollut mitään merkitystä.
— Emilie Flygare-Carlén, Morsian
Kaksi muuta tunnettua äänähdystä on esimerkiksi säikähdettynä päästettävä haukahdus ja territoriaalinen kalistelu.
— Wikipedia: Meksikonpunaorava

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikalistelu
Genetiivikalistelun
Partitiivikalistelua
Essiivikalisteluna
Translatiivikalisteluksi
Inessiivikalistelussa
Elatiivikalistelusta
Illatiivikalisteluun
Adessiivikalistelulla
Ablatiivikalistelulta
Allatiivikalistelulle
Abessiivikalistelutta

Riimit

-elu

Kaikki riimit

Lähteet