- Sanakirjassa
- Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan kaljama yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Lähtökohta: Sanaa on arveltu lainaksi germaaninen asusta *χāl(i)ja-: muinaisyläsaksa hāli ’liukas’, keskiyläsaksa hæle, nykysaksa murt. hǟl ’sama merkitys’
jne.
Vertaa kuitenkin kalea: jos lähdetään alkumerk:stä ’kova’, voi koko kalja-sanue olla kontam. kale(a) + ilja(nne, ‑nko). Merkitystä ’kova’ edellyttää myös se, jos tähän yhteyteen halutaan liittää murt. harv. (Kaarina) kalju ’karkea (tukasta); (1664 kuv.) säälimätön’, johon vertaa inkeroinen kale ’karkea, karhea (tukka, villa)’.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | kaljama ’iljanne’, kalju ’(pää)kallo’, ? kaljakka ’kylmähkö, kylmä’. |
|---|
suomi → pohjoissaame gālljâ (inarinsaame koltansaame) ’iljanne, lumeton jää; iljanteinen (keli)’.
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus kaljama.