Asiasanasto.fi

kal­kah­del­laverbi

/ˈkɑlkɑhdelːɑˣ/

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.soida verkalleen, hitaasti tai satunnaisesti kuten kello

Esimerkkilauseet

— Yöllä oli satanut, tunturi oli kostea ja vihanta, ikkuna oli auki, lehväin haju tuli sisään, kellot kalkahtelivat alas rinteitä ja ylhäällä huhuili joku; jollei äiti olisi ollut sisällä, olisi hänen täytynyt itkeä kärsimättömyyttään.

Björnstjerne Björnson, Kertomuksia

Kovaäänisesti, peljästyneesti ja hätäisesti kalkahtelevat kellot.

Sven Hedin, Navalta navalle I

Taivutustiedot

MuotoTaivutus
Infinitiivikalkahdella
Ind. prees. yks. 1.kalkahtelen
Ind. imperf. yks. 3.kalkahteli
Kond. prees. yks. 3.kalkahtelisi
Pot. prees. yks. 3.kalkahdellee
Imperat. prees. yks. 3.kalkahdelkoon
Akt. 2. partisiippikalkahdellut
Pass. imperf.kalkahdeltiin

Riimit

-elːɑ

Kaikki riimit