kal­lu

erisnimi, substantiivi/ˈkɑlːu/
Jaa

Merkitykset

substantiivi

  1. (slangi)elämänkoululainen
  2. (nettislangi)(halventava)kehitysvammainen henkilö

erisnimi

  1. Taivutus sanasta m, diminutiivimuoto nimestä Kalevi tai Kalervo
  2. erittäin harvinainen

Synonyymit

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hän käy soutelemassa siellä, missä on Martan kanssa soudellut ja tekee yhä vielä yhteisiä purjehdusmatkoja ja katsoo, ettei Pelto-Kallu, tuo tolvana, istu siihen paikkaan jahdissa, missä Martta istuu.
Emil Elenius, Saarelaisvallesmanni
sai hepo juoksemaan, kun Kallu sitä lyödä raski.
F. M. Franzén, Valikoima runoelmia
Kallu istui hevosrattailla ja hihitti: " Mää ole ensmäist kertaa vosikan kyyris ja mul on niim piru hauskaa.
Wikipedia: Kissa-Kallu

Esiintymistiheys

334 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikallu
Genetiivikallun
Partitiivikallua
Essiivikalluna
Translatiivikalluksi
Inessiivikallussa
Elatiivikallusta
Illatiivikalluun
Adessiivikallulla
Ablatiivikallulta
Allatiivikallulle
Abessiivikallutta

Riimit

-ɑlːu

Kaikki riimit

Lähteet