kallu
erisnimi, substantiivi/ˈkɑlːu/kal-lu (2 tavua) · 5 kirjainta
Merkitykset
substantiivi
- (slangi)elämänkoululainen
- (nettislangi)(halventava)kehitysvammainen henkilö
erisnimi
- Taivutus sanasta m, diminutiivimuoto nimestä Kalevi tai Kalervo
- erittäin harvinainen
Synonyymit
Esimerkkilauseet
"Hatusta viis, mutta eväskontti olisi poikaa", tuumi Kallu, jolla alkoi olla hirveä nälkä ja vilu."Selvä on, selvä on!", tuumi Pelto-Kallu ja hiipi eräänä kesäiltana, yllämainittuna aikana, vallesmannin luo.Kallu istui hevosrattailla ja hihitti: " Mää ole ensmäist kertaa vosikan kyyris ja mul on niim piru hauskaa.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kallu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Kiittää kun saa olla maissa, sanoi Kallu.Niinku nykki kun Ellu ja Kallu pitivät samasta kengästä kiinni, ja väittivät sitä kumpiki omaksensa.Liittyvät sanat
Esiintymistiheys
334 esiintymää · 0.1 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
Yleisimmät: kallu 68 % · kallun 33 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑlːu
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kallu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kallu