kan­ne­ta

verbi
Jaa

Johdettu sanasta: kantaa

Merkitys

  1. (arkikieltä)(slangia)peittää/tukkia joku reikä/aukkoKantesin nyt sen aukon, jonne se kaikki vesi oli vajoamaisillansa.

Esimerkkilauseet

Ei siellä kanneta herrain eikä narrien eteen tuommoisia juustokuppeja, ja matalampia ne ovat voilautasetkin siellä.
— Heikki Meriläinen, Kuusten juurella
— "Täytyykö minun ilmestyä 'hansikkailla?'" kysyi Aladár, osottaen eräitä käsirenkaita, jotka ovat raudasta, ja joita ei kanneta muodin vuoksi.
— Mór Jókai, Uusi tilanhaltia
Sellaisessa juhlatilaisuudessa, jossa ei kanneta itse mitalia, voidaan kantaa nauhaa 10 mm korkuisena nauhalaattana.
— Wikipedia: Jatkosodan muistomitali