Asiasanasto.fi

kan­nok­kosubstantiivi

/ˈkɑnːokːo/

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.alue tai maasto, jossa on runsaasti kantoja

Esimerkkilauseet

Kaataja ei ala miettiä vaikeinta keinoa, leivän kiskomista kannokosta, vaan on selvillä siitä, että hänen on saatava metsää lisää.

Tatu Valkonen, Hänestä tuli virkanyrkki

Nuoritti sen kahteen kolmeen kertaan tiukasti tervasnuoralla ja tutki sitte joka puolelta, että mahtaisiko se kestää siellä kivikossa ja kannokossa hevoshaan aholla, josta tuuli oli juoksuttanut lumen melkein paljaaksi.

Toimi Juuti, Kannokossa

Kuivattujen järvien pohjilta on löydetty myös kannokoita, jotka osoittavat paikalla joskus kasvaneen metsää, mutta kallistumisen seurauksena puut ovat jääneet veden alle.

Wikipedia: Järvi

Esiintymistiheys

127 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 4, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikannokko
Genetiivikannokon
Partitiivikannokkoa
Essiivikannokkona
Translatiivikannokoksi
Inessiivikannokossa
Elatiivikannokosta
Illatiivikannokkoon
Adessiivikannokolla
Ablatiivikannokolta
Allatiivikannokolle
Abessiivikannokotta

Riimit

-ɑnːokːo

Kaikki riimit