1kannus1 – ratsastajan jalkineeseen nilkan kohdalle kiinnitettävä metallinen apuväline, jota ratsastaja käyttää hevosen hallinnassa; eräiden eläinten jaloissa olevasta ulokkeesta
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi
Johd. sanasta kanta, katso tätä.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kukoiŋkannus ’kukon kannus’ |
|---|---|
| karjala | kannus ’eläimen (tavallisesti kukon) kannus; verkon painojen kannatusnuora’, kannustoa ’(kukosta) polkea; (Tver) yllyttää, saada (kutsumatta) tulemaan’, kannussin ’kukon tai koiran kannus; jalustinnuora’ |
| vepsä | kuki̮iŋkandus ’kukon kannus’, kandoštada, ‑ustada ’(kukosta) polkea kanaa’ |
| vatja | kannuz ’(kukon) kannus’, kannosse̮d ’reen kannakset’ |
| viro | kannus ’ratsastajan tai kukon kannus, (murt.) reen jalasten takapää(t)’, kannustada ’kannustaa hevosta; innostaa’ |
| liivi | kāndəks, kānduks ’ratsastajan tai kukon kannus’. |
Lue myös Kotuksen kirjoitus kannustaa.