Asiasanasto.fi

kansanmurre

substantiivi

/ˈkɑnsɑnˌmurːeˣ/

Yhdyssana: kansa + murre

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.puhutun kielen alkuperäinen kielimuoto vastakohtana kirjakielelle
  2. 2.paikallinen kielimuoto tai kansanomainen puhetapa

Esimerkkilauseet

Talvi-iltain mieluisimpia huveja oli nimittäin, iltasta odottaessa ja Nukku-Matin ahdistaessa, mennä piikain kamariin ja siellä karjakon korkealla sängyllä istuessa kuulla hänen kansanmurteellaan kertovan vanhoja ja moneen kertaan kerrotuita, vaan aina uutuuden viehätyksellä kuultuja satuja, rukin vinhasti suristessa ja hienon langan muodostuessa hänen vikkelissä sormissaan.

Aina, Iltalampun ääressä II

Se kieliasu, johon Herodotos on teoksensa pukenut, ei semmoisenaan edusta vasituista kansanmurretta, vaan on kirjakieltä (ns.

Herodotos, Historia-teos kirjat VII-IX

Iirin kieli jäi elämään vain kansanmurteina, mutta säilyi yksinkertaisesti sen vuoksi, että iiriä puhuva katolinen rahvas joutui elämään kokonaan laillisen yhteiskunnan ulkopuolella.

Wikipedia: Irlannin historia

Esiintymistiheys

19 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Nominatiivikansanmurre
Genetiivikansanmurteen
Partitiivikansanmurretta
Essiivikansanmurteena
Translatiivikansanmurteeksi
Inessiivikansanmurteessa
Elatiivikansanmurteesta
Illatiivikansanmurteeseen
Adessiivikansanmurteella
Ablatiivikansanmurteelta
Allatiivikansanmurteelle
Abessiivikansanmurteetta

Riimit

-urːe

Kaikki riimit