mur­re

substantiivi/ˈmurːe/
Jaa

Johdettu sanasta: murtaa

Merkitykset

  1. (kielitiede)alueellisesti esiintyvä kielen muunnelma, kielimuoto, jota ei voida pitää toisena kielenä
  2. (murteellinen)koira
  3. yleinen suomalainen koiran nimi
  4. harvinainen

Synonyymit

Etymologia

murtaa + johdin -e

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.dialect
  • ruotsidialekt, munart
  • saksaMundart (f), Dialekt (m)
  • ranskadialecte (m), patois (m)
  • venäjäдиалект (m)
  • esp.dialecto (m)
  • virodialekt
  • italiadialetto (m)
  • norjadialekt

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Ken voiskaan unohtaa nää lemmenmuistot lauhat, yöt, päivät kultaiset ja huumanhetket nää, ja harsot, kukkaset ja silkit, paulat, nauhat, kun Amor murrettaan sopersi viehkeää!
— Victor Hugo, Kurjat IV
Hän oli niin ovela, että oli tullut taloon jalkaisin, kengät kainalossa; hänen kätensä olivat karkeat, hän puhui seudun murretta ja hänellä oli talonpoikaiset vaatteet.
— Selma Lagerlöf, Gösta Berlingin taru
Aiheeseen liittyy suomen vanhoissa murteissa esiintyvä sana pellonpekko tai peltopekko, jonka merkitys on "ohran, ohrajuoman haltija, pellonhaltija".
— Wikipedia: Pellonpekko

Englanninkieliset vastineet

  • dialect
  • idiom
  • pooch
  • patois

Esiintymistiheys

41 785 esiintymää · 15.9 / milj.

Suomi24
16.0
Sanomalehdet
18.1
Aikakauslehdet
10.4
Wikipedia
54.4
Reddit
25.5
Tekstitykset
3.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48, vokaalivaihtelutyyppi K

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimurre
Genetiivimurteen
Partitiivimurretta
Essiivimurteena
Translatiivimurteeksi
Inessiivimurteessa
Elatiivimurteesta
Illatiivimurteeseen
Adessiivimurteella
Ablatiivimurteelta
Allatiivimurteelle
Abessiivimurteetta

Riimit

-urːe

Kaikki riimit

Lähteet