kan­san­oi­keus

substantiivi/ˈkɑnsɑnˌoi̯keus/
Jaa

sisältää sanat: kansa + oikeus

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kansaa edustava tai kansan muodostama oikeusistuin

Esimerkkilauseet

Hän luetteli eri aloja, kuten etupäässä kasvatusalan, valtion- ja kansantalouden, kansanoikeuksien kehittämisen ja varjelemisen, joilla hän luuli voivansa yhteiseksi hyväksi toimia.
— Gottfried Keller, Martti Salander
Tässä Leninin lausunnossa ilmenevät määritelmät ovat kansanoikeuden perusperiaatteet.
— A. (toim.) Halonen, Suomen luokkasota
Hallinnossa oli myös kansanoikeus, jolla oli kolmen vuoden toimikausi.
— Wikipedia: Neuvostoliitto

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikansanoikeus
Genetiivikansanoikeuden
Partitiivikansanoikeutta
Essiivikansanoikeutena
Translatiivikansanoikeudeksi
Inessiivikansanoikeudessa
Elatiivikansanoikeudesta
Illatiivikansanoikeuteen
Adessiivikansanoikeudella
Ablatiivikansanoikeudelta
Allatiivikansanoikeudelle
Abessiivikansanoikeudetta

Riimit

-oikeus

Kaikki riimit

Lähteet