- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kave yhteydessä
- Vastineita
- karjala, eteläviro, ruotsinsaame
Lainalähde: todennäköisesti lainaa indoeurooppalainen (germaaninen) taholta: indoeurooppalainen *skab- ’luoda’, germaaninen *skap- ’sama merkitys’, johd. *skapi-z (→ muinaisyläsaksa skaf ’laatu jne.’).
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kaveh ’luotu olento, luontokappale (ihminen tai eläin; varsinkin lammas); pieni, ruma, huonotapainen nainen; myt. olento, luonnotar’ (run. »Emo kielti, vaimo käski, Jo esti kavehta kaksi», »Kun en muistanut kysyä Kapehelta äitiltäni»), kapo ’tyttö’ (run. »Tuo venettä Tuonen tytti, Karpassoa kapo Manalan», »Ozmotar olutta keitti, Kabu kahjoa rakendi») |
|---|---|
| eteläviro | eteläviro kabo, kao, kabokene, kaokene, kabojats, kabe (g. kabeda), kabene, kabehene, kabehine, kabeja, kabejane ’neito, nainen, naishenkilö’, kabikene ’kananen’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ruotsinsaame | ruotsinsaame qwopes, luulajansaame kuopas (← varhaiskantasuomi *kaβeš) ’noita, noita-akka’ (pohjoissaame gābâ, gāvâ ‑ppâg- (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’vaimo’ ← kantasuomi *kaβek g. *kapeγen) |
|---|