ka­peen­val­ke­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. elosalama, kalevantuli

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kave yhteydessä
Vastineita
karjala, eteläviro, ruotsinsaame

Lainalähde: todennäköisesti lainaa indoeurooppalainen (germaaninen) taholta: indoeurooppalainen *skab- ’luoda’, germaaninen *skap- ’sama merkitys’, johd. *skapi-z (→ muinaisyläsaksa skaf ’laatu jne.’).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakaveh ’luotu olento, luontokappale (ihminen tai eläin; varsinkin lammas); pieni, ruma, huonotapainen nainen; myt. olento, luonnotar’ (run. »Emo kielti, vaimo käski, Jo esti kavehta kaksi», »Kun en muistanut kysyä Kapehelta äitiltäni»), kapo ’tyttö’ (run. »Tuo venettä Tuonen tytti, Karpassoa kapo Manalan», »Ozmotar olutta keitti, Kabu kahjoa rakendi»)
eteläviroeteläviro kabo, kao, kabokene, kaokene, kabojats, kabe (g. kabeda), kabene, kabehene, kabehine, kabeja, kabejane ’neito, nainen, naishenkilö’, kabikene ’kananen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ruotsinsaameruotsinsaame qwopes, luulajansaame kuopas (← varhaiskantasuomi *kaβeš) ’noita, noita-akka’ (pohjoissaame gābâ, gāvâ ‑ppâg- (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’vaimo’ ← kantasuomi *kaβek g. *kapeγen)

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kapeenvalkea. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kapeenvalkea