ka­rais­tu­nut

adjektiivi
Jaa

Johdettu sanasta: karaistua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. toistuvan altistumisen myötä kestäväksi tullut

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Tuo useat kerrat mainitsemamme uudistalo oli niitä vaatimattomia, karkeatekoisia hirsimökkejä, joita karaistuneet uudisasukkaat, sivistyksen uranuurtajat, rakensivat itselleen suojaksi lännen aarniometsissä.
Edward S. Ellis, Intiaanin kiitollisuus
Juho Longi oli kaksikymmen-vuotias nuorukainen, solakka, mutta lujarakenteinen, raskaissa töissä karaistunut.
Jussi Sihvo, Jääkärivärväys Etelä-Karjalassa
Sodassa karaistuneet miehet saattoivat ryhtyä kapinaan, jos he olivat tyytymättömiä oloihinsa.
Wikipedia: Sotaveteraani

Englanninkieliset vastineet

  • enured
  • hardened
  • inured

Lähteet