Asiasanasto.fi

karauttaa

verbi

/ˈkɑrɑutːɑːˣ/

Merkitykset

  1. 1.ratsastaa vauhdikkaasti ja komeastiTaas tömisi piha ja laskusilta, kun kymmenen huovia karautti sen poikki kaupunkiin päin – –. (Santeri Ivalo: Anna Fleming, 1898)
  2. 2.rykiäkarautti kurkkuaan

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Torvien törähdykset kajahtivat tältä puolelta notkoon vievien solien läpi, ja ne ratsujoukot, jotka olivat prokonsulin käytettävänä, karauttivat järjestetyin rivein rinnettä ylöspäin, murrosta kohti.

Viktor Rydberg, Viimeinen ateenalainen

"Kiipee päälle, Kirja-Tiitsu, ruunani jalat juoksevat sukkelammin, kuin sinun, ja mietin: on aina parempi alhaisemmin ajaa, kuin ylpeästi karauttaa".

Lydia Jannsen-Koidula, Ojamylläri ja hänen miniänsä

Kasakat karauttivat päin mielenosoittajia, kansanjoukkoja kohti avattiin tuli ja tilanne näyttikin rauhoittuvan, mistä rohkaistuneena Nikolai hajotti duuman seuraavana päivänä.

Wikipedia: Venäjän historia

Esiintymistiheys

2 035 esiintymää, 0.8 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
2.4
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.1
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

Infinitiivikarauttaa
Ind. prees. yks. 1.karautan
Ind. imperf. yks. 3.karautti
Kond. prees. yks. 3.karauttaisi
Pot. prees. yks. 3.karauttanee
Imperat. prees. yks. 3.karauttakoon
Akt. 2. partisiippikarauttanut
Pass. imperf.karautettiin

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit