kar­hun­a­jo

substantiivi/ˈkɑrhunˌɑjo/
Jaa

Yhdyssana: karhu + ajo

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. metsästysmuoto, jossa karhua ajetaan takaa tai se hätistetään liikkeelle

Esimerkkilauseet

Brovall ei odottanut vastausta, vaan meni huoneesta nauraen omituista, kalseaa naurua ja alkoi valmistautua karhunajoon.
— Juho Koskimaa, Erämaan kansaa
Muutaman päivän perästä hän ehdotti heille uutta karhunajoa, väittäen keksineensä aivan verekset jäljet.
— O. A. Joutsen, Luonnon ihmeitä

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikarhunajo
Genetiivikarhunajon
Partitiivikarhunajoa
Essiivikarhunajona
Translatiivikarhunajoksi
Inessiivikarhunajossa
Elatiivikarhunajosta
Illatiivikarhunajoon
Adessiivikarhunajolla
Ablatiivikarhunajolta
Allatiivikarhunajolle
Abessiivikarhunajotta

Riimit

-ɑjo

Kaikki riimit

Lähteet