karhu
erisnimi, substantiivi/ˈkɑrhu/
Merkitykset
- 1.Ursus-suvun suurikokoisia petoeläimiä; erityisesti pohjoisessa Euraasiassa yleinen ruskeakarhu (Ursus arctos), kaikkiruokainen metsissä viihtyvä nisäkäs, Euroopan suurin petoeläin
- 2.(arkikieltä)maksukehotus, karhukirjeLähetin jo toisen karhun, kun Virtanen ei ole vieläkään maksanut laskuaan.
Synonyymit
Etymologia
rajoittuu itämerensuomeen, johdettu samasta lähtömuodosta kuin karhea (’karkea’), karhi, (’oksaisesta puusta tehty äes’) < suomalais-volgalaisesta sanasta *karča, ’risu, oksa’; laajemmalle levinneitä vastineita etäsukukielissä on sanoilla kontio, ohto ja otso (Oksanen: Karhu, kontio, ohto ja otso – Karhun nimitysten kielellisillä lähteillä, s. 14)
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.brown bear, bear
- ruotsibrunbjörn, björn
- saksaBär (m), Braunbär
- ranskaourse (f), ours (m), ours brun
- venäjäбурый медведь, медведь
- esp.osa (f), oso (m)
- viropruunkaru, karu
- italiaorsa (f), orso (m)
- puolaniedźwiedź
- norjabjørn
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Esimerkkilauseet
Saijen mieleen tuli metsästäjä Hartikka, ja kun koiran haukunta taas selvästi kuului, oli hän varma, että Jaamba oli ampunut hänen ystävänsä, kuulun karhun kaatajan.
Siinä nukkuessansa näki Jumppanen unta: Hän oli olevinansa piru, jonka nahkana oli karhun nahka.
Myös eläinten osia käytettiin, esimerkiksi karhun, kotkan, käärmeen ja lepakkojen ruumiinosia ja jäniksenkäpäliä.
Englanninkieliset vastineet
- bruin
- bear
- brown bear
Esiintymistiheys
80 470 esiintymää, 30.7 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | Karhu |
| Genetiivi | Karhun |
| Partitiivi | Karhua |
| Essiivi | Karhuna |
| Translatiivi | Karhuksi |
| Inessiivi | Karhussa |
| Elatiivi | Karhusta |
| Illatiivi | Karhuun |
| Adessiivi | Karhulla |
| Ablatiivi | Karhulta |
| Allatiivi | Karhulle |
| Abessiivi | Karhutta |
Riimit
-ɑrhu
Kaikki riimit