kar­hun­pyy­tä­jä

substantiivi/ˈkɑrhunˌpyːtæjæ/
Jaa

Yhdyssana: karhu + pyytäjä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka metsästää karhuja

Esimerkkilauseet

Esimerkkinä hän mainitsee säeparin Pietari Bångin v. 1675 julkaisemasta Karhunpyytäjän runosta:
Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Eräs seudun parhaita karhunpyytäjiä oli käynyt siellä ja saanut kuulla kummallisia asioita kerrottavan sodasta ja rauhan rikkomisesta.
Jon Olof Åberg, Erkki Ollikainen
Etelä -Suomen sarjan voitti Helsingin Palloseura puolustaen näin menestyksellä Karhunpyytäjä -palkintoa, jonka se edellisellä sarjakaudella oli voittanut.
Wikipedia: Jalkapallon Etelä-Suomen sarjan kausi 1928–1929

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikarhunpyytäjä
Genetiivikarhunpyytäjän
Partitiivikarhunpyytäjää
Essiivikarhunpyytäjänä
Translatiivikarhunpyytäjäksi
Inessiivikarhunpyytäjässä
Elatiivikarhunpyytäjästä
Illatiivikarhunpyytäjään
Adessiivikarhunpyytäjällä
Ablatiivikarhunpyytäjältä
Allatiivikarhunpyytäjälle
Abessiivikarhunpyytäjättä

Riimit

-yːtæjæ

Kaikki riimit

Lähteet