kark­ko

substantiivi/ˈkɑrkːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kark-ko (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. eräs Hipposideros-suvun lepakkolaji

Esimerkkilauseet

Katsho kyttä kytky'ystä, Wasikainen voajan peästä, Katsho karkko karsinasta, Emälammas lattialta.
— Oskar Adolf Forsström, Kuvia Raja-Karjalasta
Kariniemi — Karlnes. Karkko — Hamnnes. Kauppi — Hallen.
— Samuli Paulaharju, Ruijan suomalaisia
Kyliä ja paikkoja Karkko (Hamnnes), Maarnuora (Maursund) Lähteet Aiheesta muualla Norjan tilastokeskuksen tiedot kunnasta englanniksi
— Wikipedia: Kierua

Etymologia

1karkko1 – karitsa, ensimmäistä kertaa poikiva lammas; maho lammas

Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1702
Levinneisyys
lounaismurteet Satakunta Pohjois-Häme Savo Pohjois-Karjala Kainuu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa
Vastineita
karjala, lyydi

Todennäköisesti samaa kantaa kuin karitsa (ehkä tästä kannaksi abstrahoituneen kari-aineksen demin.-johd.), vertaa murt. oinas ~ oikko, ori, oritsa ~ orkko jne.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakarkku, karkkuine ’nuori, poikimaton lammas’
lyydikark(ku) ’sama merkitys’

2karkko2 – kapea harjanne tai mätäsjono jängällä, suossa; kivinen hiekkakangas

Alkuperä
Lainasana (pohjoissaame: gargo)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kaarko yhteydessä

Lainalähde: ← pohjoissaame gargo, garˈgo (eteläsaame uumajansaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) muun muassa ’kivikkoranta; (vedenalainen) kari; suosaari, kahden suon välinen harjanne’. — suomi tai saame ? → venäjä murt. kárga ’soinen kohta metsässä; kostea, tiheätä pajukkoa tai lepikkoa kasvava kohta’. Vertaa karje.

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑrkːo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Karkko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/karkko