ka­sis­to

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. nuori lehtimetsä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kaski yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Lähtökohta: Hyvin vanhaa indoeurooppalainen lainalähdettä on esitetty (*h₂az-g(h)- ← *h₂as- ← *h₂es- ’palaa’).

Äänteellisistä syistä tähän sanueeseen eivät voi kuulua siihen liitetyt etäsukukielten sanat (udmurtti kiś-, ki̮d́ź-, komi ki̮d́ź-, ki̮t́ś-: k.-pu ’koivu’, hanti kut́, χŭś ’jousen kaaren koivuinen selkäpuoli’).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkaski ’kaskeamista varten kaadettu metsä’
karjalakaski ’sama merkitys’, kaskes ’nuorta lehtimetsää kasvava kaskeksi sopiva maa; metsittynyt kaskimaa’, kaskittoa ’kaataa lehtipuita kuivamaan (kaskea varten)’
lyydikašk, kaśk(i) ’kaski (hakattaessa tai hakattuna, ennen polttoa)’
vepsäkask, kaśk ’sama merkitys’, pn. Kaskeza (? ← *kaskesoja)
vatjakahtši (g. kazgē̮) ’koivu’, kahtšizikko, kaźźikko ’koivikko’
virokask (g. kase) ’koivu’, kaasik (g. ‑u) ’koivikko’

(suomi → pohjoissaame gašˈkâ ’pitkä karsittu koivupuu, jolla tukkilautta liitetään kokoon’; itämerensuomi → venäjä káska ’uudismaa; kaski’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kasisto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kasisto