kas­ki

erisnimi, substantiivi/ˈkɑski/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kas-ki (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitykset

  1. viljelyyn varattu metsäala, jonka kuivumaan kaadetut puut ja aluskasvillisuus on poltettu ja pohja raivattu, jotta tuhkan sisältämät ravinteet ja emäksisyys tekisivät maasta hedelmällisemmän
  2. (slangia)palomiehen kypärä, sotilaskypärä, ratsastuskypärä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Meni sulho metsälle, veikko vieri kalaan, kauempana taaton kaski kunnahalla palaa.
— Eino Leino, Tuulikannel II
Palvellen ma sua autan, kasket sulle kaadan, Kynnän, kylvän, metsät jylhät vainioiksi raadan.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot
Käenkaali -mustikkatyypin lehtomaisen kankaan puukerroksen tyypillisin puulaji on kuusi, mutta kasvun alkuvaiheessa hakkuiden, laiduntamisen, kaskeamisen tms. alussa voi olla myös lehtipuita tai kaskella männikkö.
— Wikipedia: Lehtomainen kangas

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kaski lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Silloin hänet pantiin kasken kaadantaan; mutta hän kaatoi maahan koko metsän.
— Zacharias Topelius, Maamme kirja
Kauas korpeen aluksi tehtiin sauna ja ensimmäinen kaski kaadettiin sen ympärille.
— Akseli Rauanheimo, Uuteen maailmaan
Ei ikinä ollut Pekka tuntenut sen hauskempaa työtä kuin sen kasken hakkuu.
— tekijä Usea, Syvistä riveistä
Tuohon kun ensiksi viertää kasken, niin siinä kasvaa hyvän ohran ja sitten kauran.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä III Miekan valta

Etymologia

1kaski1 – viljelemistä varten kaadettu tai poltettu (lehti)metsä; nuori lehtimetsä; nuori koivu

Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Levinneisyys
yleinen, ei Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vermlanti
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Lähtökohta: Hyvin vanhaa indoeurooppalainen lainalähdettä on esitetty (*h₂az-g(h)- ← *h₂as- ← *h₂es- ’palaa’).

Äänteellisistä syistä tähän sanueeseen eivät voi kuulua siihen liitetyt etäsukukielten sanat (udmurtti kiś-, ki̮d́ź-, komi ki̮d́ź-, ki̮t́ś-: k.-pu ’koivu’, hanti kut́, χŭś ’jousen kaaren koivuinen selkäpuoli’).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkaski ’kaskeamista varten kaadettu metsä’
karjalakaski ’sama merkitys’, kaskes ’nuorta lehtimetsää kasvava kaskeksi sopiva maa; metsittynyt kaskimaa’, kaskittoa ’kaataa lehtipuita kuivamaan (kaskea varten)’
lyydikašk, kaśk(i) ’kaski (hakattaessa tai hakattuna, ennen polttoa)’
vepsäkask, kaśk ’sama merkitys’, pn. Kaskeza (? ← *kaskesoja)
vatjakahtši (g. kazgē̮) ’koivu’, kahtšizikko, kaźźikko ’koivikko’
virokask (g. kase) ’koivu’, kaasik (g. ‑u) ’koivikko’

(suomi → pohjoissaame gašˈkâ ’pitkä karsittu koivupuu, jolla tukkilautta liitetään kokoon’; itämerensuomi → venäjä káska ’uudismaa; kaski’).

Samaa juurta olevia sanoja

2kaski2 – sotilaan, palokuntalaisen tms. kypärä

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: kask)
Vanhin tieto
David Emanuel Daniel, 1853
Levinneisyys
etupäässä Lounais-Suomi

Lähtökohta: ← nykyruotsi kask ’sama merkitys’ (←← ranska casque ← espanja casco ’sama merkitys; malja, kallo, siru’, cascar ’rikkoa, murtaa’). — viro kask (g. ‑i) ’kypärä’ ← saksa tai ruotsi.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsisved, kask, brandhjälm
  • virokütis, ale, sõõrd

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • casque

Esiintymistiheys

3 961 esiintymää · 1.5 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
11.7
Aikakauslehdet
5.3
Wikipedia
3.8
Reddit
1.1
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 7 (ovi)

Yleisimmät: kaski 56 % · kaskessa 22 % · kasken 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑski

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaski. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaski