- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: kavla)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kaulata yhteydessä
- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
kaulaus
substantiivi/ˈkɑu̯lɑus/kau-laus (2 tavua) · 7 kirjainta
Johdettu sanasta: kaulata
Merkitys
Esimerkkilauseet
Sen kuultuaan emäntä keskeytti kaulauksensa, purki kaulaustukilta paidan ja laskulle taitellessaan huokaisten sanoi: "Siellä tuolla hyvän Isän aituuksessa on vaikka minkälaista matosta, minkä tuokin kurja!"Etymologia
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Käännökset
- engl.ringing
Englanninkieliset vastineet
- ringing
Taivutustiedot
Taivutusluokka 39 (vastaus)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑulɑus
Kaikki riimitLähteet
- Wikisanakirja (suomi)· CC BY-SA 4.0
- Wiktionary (englanti)· CC BY-SA 4.0
- FinnWordNet 2.0, Lindén et al. (2012)· CC BY 3.0
- Suomen etymologinen sanakirja, Kotus (muokattu)· CC BY 4.0
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaulaus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaulaus