kau­no­kit

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: kaunokki

Merkitykset

  1. yksi asterikasvien heimoon kuuluvista suvuista (Centaurea *)
  2. monikon nominatiivi sanasta kaunokki
  3. monikon akkusatiivi sanasta kaunokki

Synonyymit

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Ruis seisoi korkeana ja sakeana seinänä molemmin puolin, kaunokit katsoivat sinisilmillään kuin meren pohjasta, ja polulta pirahteli yhtenään sirittäviä sirkkoja.
Eino Railo, Mennyt kesä
Niitty upeili parhaassa kukkeudessaan, tätyruohot ja tikankontit, kaunokit ja ruutat painoivat nuokkuvat päänsä mielellään ja nöyrästi vilvoittavaan suojaan polttavalta auringolta.
Felix Dahn, Attila
Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat.
Wikipedia: Vilukko

Englanninkieliset vastineet

  • Jersey knapweed
  • Centaurea

Lähteet