keh­lo

substantiivi/ˈkehlo/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. leveä ja verrattain matala puuastia

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hänen vasemmalla puolellaan on hänen keppinsä penkkiä vastaan nojallaan ja penkillä juuri valmistuneet kehlo ja pieni pytty.
— Lauri Haarla, Synti
Kasi — soosi. Kehlo — Ruott. Bunke.
— J. F. Granlund, Kokki-kirja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikehlo
Genetiivikehlon
Partitiivikehloa
Essiivikehlona
Translatiivikehloksi
Inessiivikehlossa
Elatiivikehlosta
Illatiivikehloon
Adessiivikehlolla
Ablatiivikehlolta
Allatiivikehlolle
Abessiivikehlotta

Riimit

-ehlo

Kaikki riimit

Lähteet