kel­lah­ko

adjektiivi/ˈkelːɑhko/
Jaa

Johdettu sanasta: kelta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. hieman keltainen tai keltaiseen vivahtava

Esimerkkilauseet

Oli myöhäissyksyn ilta; teidän mukulakivinen pihanne oli puhtaaksi lakaistu, ja konttorin nurkkauksessa oleva pihalyhty valaisi sitä kellahkolla valollaan.
— Erkki Kivijärvi, Tervaporvarien pojat ja tyttäret
Aurinko tosin paistaa vielä, mutta on nopeasti verhoutumassa kellahkoon huntuun ja helle siitä huolimatta yhä lisääntyy.
— Aatto Sirén, Hajamuistelmia pakolaiselämästä

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikellahko
Genetiivikellahkon
Partitiivikellahkoa
Essiivikellahkona
Translatiivikellahkoksi
Inessiivikellahkossa
Elatiivikellahkosta
Illatiivikellahkoon
Adessiivikellahkolla
Ablatiivikellahkolta
Allatiivikellahkolle
Abessiivikellahkotta

Riimit

-elːɑhko

Kaikki riimit

Lähteet