kelloaika
substantiivi/ˈkelːoˌɑi̯kɑ/kel-lo-ai-ka (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 16 491. yleisin sana
Merkitys
(käännetty englannista)- (rinnakkaismuoto)kellon osoittama aika; rinnakkaismuoto sanalle kellonaika
Esimerkkilauseet
Kiertämällä kiekkoja siten, että kulloisenkin hetken päivämäärä ja kelloaika ovat samalla kohdalla, saadaan tähtikartta näkyviin siinä asennossa, jossa tähtitaivas on kyseisellä hetkellä.Tämän mukaisesti kelloajoista alettiin käyttää numeroita siten, että tuntien numerointi alkaa keskiyön jälkeen , kunnes keskipäivällä on kello 12, ja sen jälkeen uudestaan , kunnes keskiyöllä on jälleen kello 12.Yhdysvaltain kongressi sääti 3. elokuuta 1881 lain, joka valtuutti presidentin kutsumaan koolle kansainvälisen konferenssin perusmeridiaanin kiinnittämiseksi, jonka mukaan kelloaika ja pituusaste määräytyvät kaikkialla maailmassa.Esiintymistiheys
7 053 esiintymää · 2.7 / milj.
Suomi24
3.0
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
2.0
Wikipedia
1.7
Reddit
3.3
Tekstitykset
1.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi D
Yleisimmät: kelloaika 38 % · kelloajan 20 % · kelloajat 14 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑikɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kelloaika. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kelloaika