kel­lo

substantiivi/ˈkelːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kel-lo (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 900. yleisin sana

Merkitykset

  1. ontosta avonaisesta metallikuoresta muodostuva soitin, jota soitetaan lyömällä sen alaosaa ulkopuolelta tai sen kielen lyödessä kellon sisäpintaa liikkeen vaikutuksestaTurun tuomiokirkon kello lyö kaksitoista.
  2. (laajemmin) jonkinlainen äänimerkkejä ajan merkiksi tuottava laiteKoulun kello soi.
  3. ajan mittaamiseen ja näyttämiseen tarkoitettu laiteOstin eilen uuden kellon, koska olin hukannut vanhan kelloni.
  4. kellonaikaMitä kello on? Paljonko kello on?
  5. adverbina kellonajan ilmaisuissaJuna lähtee kello kahdeksan aamulla.
  6. (kasvitiede)kellojen (Campanula) suvun kasvi
  7. (yhdyssanan jälkiosana)lumi- (Galanthus) tai alppikellojen (Soldanella) suvun kasvi
  8. (miekkailu) kokilli

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Eikä tahtonut selvitä unestaan, nousi istumaan, haukoitteli, kysyi kelloa.
— Minna Canth, Lehtori Hellmanin vaimo
Kello yhdeksän tulivat työnaiset, viisi suurta, kalpeata, kuihtunutta, huonosti puettua tyttöä, hiukset kuitenkin hyvin sirotut, köyhien käsityöläisten vaatimusten mukaan, jotka paljain päin kulkevat Parisia kaduilla.
— Alphonse Daudet, Fromont vanhempi ja Risler nuorempi
Litiumparistoja valmistetaan paljon nappimallisina ja niiden itsepurkautuminen on vähäistä, joten ne sopivat hyvin esim. kellojen, laskimien, kameroiden tai varmennusmuistien paristoiksi.
— Wikipedia: Paristo

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kello lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Minä panen maata joka aamu kello yhdeltätoista ja nousen kello kuudelta illalla.
— J. S. Fletcher, Välkehtivä rubiini
Vasta uuninreunuksella olevan kellon lyödessä kahdeksan hän astui rappusia alas.
— Hector Malot, Vihdoinkin kotona
Minä tarkoitin, että Miina asettaa herätyskellon soimaan kello viideksi aamulla.
— Tatu Pekkarinen, Avioero ennen häitä
Isoa kelloa soitettiin ja viisikymmentä mustaihoista kantoi ison veneen rantaan.
— Jack London, Ihmissyöjäin saarilla

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: ← germaaninen tai kantaskandinaavi *skellōn f. → muinaisnorja skella, muinaisruotsi skælla ’kello, tiuku’ jne.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkello ’kirkon-, lehmänkello’
karjalakello ’lehmän, hevosen, kirkon tms. kello’
lyydikel, kello ’sama merkitys’
vepsäkel, kelo (mon. kelod, kellod)
vatjatšellä, (vatjan Kukkosin murre; ← suomi) kello ’kirkon-, lehmän-, aisakello’
virokell (g. ‑a, ‑u) ’kello (sekä soiva että aikaa näyttävä)’
liivikīela ’sama merkitys’

(suomi → inarinsaame keällu ’kirkon-, lehmän-, poronkello’, koltansaame kĭĕllă (kildininsaame turjansaame) ’sama merkitys’)

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bell, bellflower, o'clock, time, watch, clock
  • ruotsiblåklocka, ur, klocka
  • saksaUhr (f), Glocke (f)
  • ranskaréveil (m), montre (f), heure (f), cloche (f), horloge (f)
  • venäjäчасы, колокольчик, колокол
  • esp.campana, campanilla, reloj
  • virokell
  • italiaorologio (m), campana
  • puoladzwon, zegar (m)
  • norjaklokke (f)

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • bell
  • o'clock
  • gong
  • clock
  • horologe
  • ticker
  • watch
  • bellflower

Esiintymistiheys

329 074 esiintymää · 125.4 / milj.

Suomi24
74.7
Sanomalehdet
539.5
Aikakauslehdet
388.0
Wikipedia
117.2
Reddit
77.7
Tekstitykset
315.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kello 74 % · kellon 9 % · kelloa 5 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-elːo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kello. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kello