kel­lo­kes­ki­viik­ko

substantiivi/ˈkelːoˌkeskiˌʋiːkːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kel-lo-kes-ki-viik-ko (6 tavua) · 16 kirjainta

sisältää sanat: kello + keskiviikko

Johdettu sanasta: keskiviikko

Merkitys

  1. viimeinen keskiviikko ennen pääsiäistä, piinaviikon keskiviikko

Esimerkkilauseet

Piinaviikon päivillä oli omat nimensä: maitomaanantai, tiukutiistai, kellokeskiviikko, kiristorstai — Kuhmossa kihlatorstai — pitkäperjantai, lankalauantai ja pälkkä-pääsiäinen.
— Samuli Paulaharju, Kainuun mailta
palmu - eli virposunnuntai malkamaanantai tikkutiistai kellokeskiviikko (ei pidä sekoittaa tuhkakeskiviikkoon) kiirastorstai pitkäperjantai lankalauantai Ortodoksisessa eli itäisessä perinteessä kyseisen viikon eli suuren viikon päivien nimitykset ovat erilaiset kuin läntisessä perinteessä.
— Wikipedia: Pääsiäinen

Esiintymistiheys

37 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːkːo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kellokeskiviikko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kellokeskiviikko