ke­lok­ko

substantiivi/ˈkelokːo/
Jaa

Johdettu sanasta: kelo

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pystyyn kuivunut metsä

Esimerkkilauseet

Puulajin mukaan käytetään nimityksiä kelohonka ja kelokuusi; nimitystä kelokko käytetään sellaisesta metsästä, jonka puut ovat muuttuneet keloiksi.
Wikipedia: Puutavara

Taivutustiedot

Taivutusluokka 4, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikelokko
Genetiivikelokon
Partitiivikelokkoa
Essiivikelokkona
Translatiivikelokoksi
Inessiivikelokossa
Elatiivikelokosta
Illatiivikelokkoon
Adessiivikelokolla
Ablatiivikelokolta
Allatiivikelokolle
Abessiivikelokotta

Riimit

-elokːo

Kaikki riimit

Lähteet