kelpaavuus
substantiiviJohdettu sanasta: kelvata
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.hyväksyttävyys, joka perustuu hyväksyttyjen standardien noudattamiseen
Synonyymit ja vastakohtasanat
Vastakohtasanat
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Esimerkkilauseet
Oikeustoimikelpoisuudeltaan vajaavaltainenkin henkilö on oikeuskelpoinen, sillä vain hänen kelpaavuuttaan tehdä sitovia oikeustoimia on rajoitettu tai kielletty kokonaan.
Katso myös Oikeuskelpoisuus, joka tarkoittaa kelpaavuutta toimia oikeussubjektina.
Englanninkieliset vastineet
- acceptableness