kel­va­ta

verbi/ˈkelʋɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kel-va-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 684. yleisin sana

Merkitys

  1. olla kyllin hyvä, sopia, soveltua; olla mieluinenMuuttakaa Ruotsiin, jos ei Suomi kelpaa!

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Sotalaivan mies, sotalaivan mies mieleiseni on; solttu-poika ei mulle kelpaakaan; solttu antaa shillingin, meripojalt' ainakin kaksi silloin saan.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Tytöille kylmä oon Ja niiden kauneuksille, Ne vasta kelvatkoot, Kun tuntuut vanhuksille.
— August Blanche, 1868 ja 1968
Suomenkieliset talonpojat olivat tyytymättömiä myös siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat.
— Wikipedia: Tuusula

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kelvata lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän kelpaisi esikuvaksi monelle ihmiselle, sekä miehille että vaimoille", sanoi matkustaja.
— Pietari Päivärinta, Jälkipoimintoja II Omistaan eläjiä
Pienikin kärpänen sensijaan kelpasi mainiosti hämähäkille.
— Aaro A. Nuutinen, Saloilta ja vesiltä
Vain päärakennuksen pitkä arkihuone kelpasi puolustukseen ja suojaksi.
— Zane Grey, Viimeiseen mieheen
Tuollainen tyttö kelpaisi erinomaisesti vaikka Vanhalan emännäksi!
— Urho Karhumäki, Yli rajan

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (kantagermaani: *χelpan-)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi

Lainalähde: ← kantagermaani *χelpan-, oikeastaan jo esigermaani *kelb-: muinaisnorja hjalpa, nykyruotsi hjälpa, muinaisyläsaksa helfan, nykysaksa helfen jne., merk. yleinen ’auttaa’, mutta muinaisyläsaksa myös ’hyödyttää, tukea’; vertaa että suomi auttaa sanalla on murt. myös merk. ’kelvata’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkelvata
karjalakelvata (uud., harv.) ’välttää, kelvata; menestyä, tuottaa hyötyä’
vatjake̮lvata ’kelvata’, ke̮lvatō ’kelvoton’
virokõlvata ’kelvata, käydä laatuun, sopia; päteä’, kõlvatu (g. ‑ma) ’epäsiveellinen, säädytön, sopimaton’
liivike̮lbə, kilbə, külbə ’kelvata, olla hyödyksi’

(suomi → ruotsinsaame kelpat, kelpet, kelpot, luulajansaame käl´pētit ’kelvata’)

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.do, work, suffice
  • ruotsiduga
  • ranskaservir, bon, pouvoir, être, convenir
  • virokõlbama

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • do
  • suffice
  • wash
  • work

Esiintymistiheys

446 971 esiintymää · 170.3 / milj.

Suomi24
194.7
Sanomalehdet
57.3
Aikakauslehdet
38.0
Wikipedia
18.0
Reddit
130.7
Tekstitykset
96.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata), vokaalivaihtelutyyppi E

Yleisimmät: kelpaa 68 % · kelvannut 8 % · kelpaisi 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kelvata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkelpaankelpasinolen kelvannutolin kelvannut
sinäkelpaatkelpasitolet kelvannutolit kelvannut
hänkelpaakelpasion kelvannutoli kelvannut
mekelpaammekelpasimmeolemme kelvanneetolimme kelvanneet
tekelpaattekelpasitteolette kelvanneetolitte kelvanneet
hekelpaavatkelpasivatovat kelvanneetolivat kelvanneet
passiivikelvataankelvattiinon kelvattuoli kelvattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkelpaisinolisin kelvannut
sinäkelpaisitolisit kelvannut
hänkelpaisiolisi kelvannut
mekelpaisimmeolisimme kelvanneet
tekelpaisitteolisitte kelvanneet
hekelpaisivatolisivat kelvanneet
passiivikelvattaisiinolisi kelvattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkelpaa—
hänkelvatkoonolkoon kelvannut
mekelvatkaamme—
tekelvatkaa—
hekelvatkootolkoot kelvanneet
passiivikelvattakoonolkoon kelvattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkelvannenlienen kelvannut
sinäkelvannetlienet kelvannut
hänkelvanneelienee kelvannut
mekelvannemmelienemme kelvanneet
tekelvannettelienette kelvanneet
hekelvannevatlienevät kelvanneet
passiivikelvattaneenlienee kelvattu

Infinitiivit

1. infinitiivikelvata
1. inf. pitkä muotokelvatakseen
2. inf. inessiivikelvatessa
2. inf. inessiivi, passiivikelvattaessa
2. inf. instruktiivikelvaten
3. inf. inessiivikelpaamassa
3. inf. elatiivikelpaamasta
3. inf. illatiivikelpaamaan
3. inf. adessiivikelpaamalla
3. inf. abessiivikelpaamatta
3. inf. instruktiivikelpaaman
4. infinitiivikelpaaminen
5. infinitiivikelpaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikelpaava
Passiivin 1. partisiippikelvattava
Aktiivin 2. partisiippikelvannut
Passiivin 2. partisiippikelvattu
Agenttipartisiippikelpaama
Kieltopartisiippikelpaamaton

Riimit

-elʋɑtɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kelvata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kelvata