ke­no­kau­lai­nen

adjektiivi/ˈkenoˌkɑu̯lɑi̯nen/
Jaa

sisältää sanat: keno + kaula

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jonka kaula on vinossa tai kallellaan

Esimerkkilauseet

"Pikkumiehet", Mauno ja Pekka-Erkki, tulivat yht'äkkiä kenokaulaisiksi.
— Laura Fitinghoff, Hallatunturin lapset
Ohuen helmiketjun somistamassa kaulassa oli hellitellyn ainoan tyttären kenokaulaista itsetietoisuutta.
— Lauri Haarla, Varjojen sota

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikenokaulainen
Genetiivikenokaulaisen
Partitiivikenokaulaista
Essiivikenokaulaisena
Translatiivikenokaulaiseksi
Inessiivikenokaulaisessa
Elatiivikenokaulaisesta
Illatiivikenokaulaiseen
Adessiivikenokaulaisella
Ablatiivikenokaulaiselta
Allatiivikenokaulaiselle
Abessiivikenokaulaisetta

Riimit

-ɑulɑinen

Kaikki riimit

Lähteet