- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kera yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä
Ainakin osittain painottomassa asemassa kuluneita kerta (katso tätä) paradigman muotoja. Toisaalta nämä partikkelit on yhdistetty suomi kerä tai kerätä sanoihin, edelleen murresanaan kero (Lönnr 1874; paikoin länsimurteet) ’vuoro’, keroa, kerosta, kerolleen, keroin, kerottain, kerottaisin, kerotellen ’vuorottain, vuorotellen’. Samantapaisia lyhyitä postposition tai päätteen luonteisia ilmauksia tavataan muutamissa etäsukukielissä: mari ‑ke, ‑γe (kapke ’ruumiilla, vartalolla’, watə̑γe ’vaimon kera’), komi ke̮d, ‑ked, ‑ke̮t (meke̮d, ‑ked, ‑ke̮t ’minun kanssani’, jne.), jotka kuitenkaan eivät etymologisesti kuulune tähän.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kera, kerä, keral, kerrāl, keralla, kerran ’mukaan, mukana; kanssa’ |
|---|---|
| karjala | kera, kere, ker, keroa, kela, kele, kel, kene, kenä, ken, kee, keh, ke, t́e ’sama merkitys’ |
| lyydi | ker, kera, kere, kerä, keral, kele̮, ke ’sama merkitys’ |
| vepsä | ker, kera, kerä, kerd, ked, ke, kel, kerdal, kerdale̮ ’sama merkitys’ |