Asiasanasto.fi

ker­rot­taaverbi

/ˈkerːotːɑːˣ/

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.(transitiivinen)teettää jonkin asian kertominen toisella
  2. 2.(murteellinen)tuntea halua kertoa jotakin

Esimerkkilauseet

Kun oli kulunut muutama päivä ja Ollin mielentila oli parantunut siinä määrin, että huomasin hänestä vielä miehen tulevan, päätin eräänä iltana istuessamme kahdenkesken huoneessamme antaa ystävälleni viimeisen parantavan pistoksen, kerrottaa hänellä koko tarinan murheellisesta rakkaudestaan.

Valto Edward Aaltio, Amerikan vieras

Mitä maailman, kuun, auringon ja tähtien luomisesta hänelle annetaan, on wanhastaan tainnut jostaan jumalasta kerrottaa, ja sitte nimienki unohettua Wäinämöiselle mennä.

Elias Lönnrot, Kalevala (1835) 1. Osa

Taivutustiedot

MuotoTaivutus
Infinitiivikerrottaa
Ind. prees. yks. 1.kerrotan
Ind. imperf. yks. 3.kerrotti
Kond. prees. yks. 3.kerrottaisi
Pot. prees. yks. 3.kerrottanee
Imperat. prees. yks. 3.kerrottakoon
Akt. 2. partisiippikerrottanut
Pass. imperf.kerrotettiin

Riimit

-erːotːɑː

Kaikki riimit