kers­ku­mi­nen

substantiivi/ˈkerskuminen/
Jaa

4 tavua · 11 kirjainta · taivutustyyppi 38 (nainen)

Johdettu sanasta: kerskua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kerskua

Esimerkkilauseet

Saksalaisten pöyhkeileminen ja kerskuminen suututti häntä, ja kun hän kuuli väkensä valittavan heidän käytöstään, päätti hän kostaa.
— Carl Blink, Eerik XIV ja Juhana III II
Azora alkoi jälleen purkaa suustaan niin loputtomasti herjauksia ja puhkesi niin rajusti sättimään tuota nuorta leskeä, että sellainen hyveellä kerskuminen ei enää ollut Zadigille mieleen.
— Voltaire, Sallimus
Nämä »eksymiset» mauttomuuksiin ja »erikoislaatuinen kerskuminen», niinkuin Totski sitä nimitti, sattuivat Ferdyštšenkolle sangen usein ja olivat aivan hänen luonteensa mukaisia.
— F. M. Dostojevski, Idiootti I
Pojille on tyypillistä itsensä kehuminen, käskeminen, kerskuminen, toisten vastustaminen sekä kiistely, ja he voivat myös häiritä leikkitoverinsa puhumista.
— Wikipedia: Kaksoiskulttuuriteoria
Jaakko Hämeen -Anttila kääntää ensimmäisen jakeen: "Teitä viehtää kerskuminen" ja viimeisen jakeen: " Sinä päivänä teidät vaaditaan tilille ylellisyydestä.
— Wikipedia: Al-Takathur

Etymologia

kerskua + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Yleisimmät: kerskumista 45 % · kerskuminen 35 % · kerskumisen 19 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet