kie­li­saa­ri

substantiivi/ˈkie̯liˌsɑːri/
Jaa

sisältää sanat: kieli + saari

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pieni kielialue tai vähemmistö, jota ympäröi toista kieltä puhuva valtaväestö

Esimerkkilauseet

Kartta näyttää jälkimäisten asuvan 3—10 peninkulman levyisellä kehyksellä, ainoa aukko Slesiaan päin; aukossa itäänpäin on suuri kielisaari Iglaun luona ja useita pienempiä kielisaarekkeita.
— Rudolf Kjellén, Suurvallat I
Mutta tosin on tämä meri täynnä saksalaisia kielisaaria, joten kartta muistuttaa saaristoa, joka toiselta puolen ulottuu syvälle venäläiseen Puolaan, missä varsinkin kaupungit ovat saksalaisuuden tyyssijoja.
— Rudolf Kjellén, Suurvallat II
Nykyään perinteisiksi ruotsinkielisiksi kielisaariksi lasketaan seuraavat kunnat: Suurin näistä on Tampere, jossa asuu noin 1  300 henkilöä, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi.
— Wikipedia: Kielisaari

Taivutustiedot

Taivutusluokka 26

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielisaari
Genetiivikielisaaren
Partitiivikielisaarta
Essiivikielisaarena
Translatiivikielisaareksi
Inessiivikielisaaressa
Elatiivikielisaaresta
Illatiivikielisaareen
Adessiivikielisaarella
Ablatiivikielisaarelta
Allatiivikielisaarelle
Abessiivikielisaaretta

Riimit

-ɑːri

Kaikki riimit

Lähteet