kie­li­tai­toi­nen

adjektiivi/ˈkie̯liˌtɑi̯toi̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kie-li-tai-toi-nen (5 tavua) · 14 kirjainta · Suomen kielen 17 515. yleisin sana

sisältää sanat: kieli + taitoinen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, jolla on kyky hallita, ymmärtää ja käyttää kieltä

Esimerkkilauseet

Kuninkaan sihteeri Mårten Helsing, kielitaitoinen ja valtion toimissa paljon käytetty mies, oli prokuraattorin kanssa kuninkaan luona.
— Carl Blink, Eerik XIV ja Juhana III I
Jonkin ajan kuluttua, vedettyään nahkaansa melkoisen määrän lempiviiniään, komentaja kävi kielitaitoisemmaksi.
— Erkki West, Meri ja nainen
Kaksikielisen kunnan tai valtion työntekijöistä kaikkien ei tarvitse olla kielitaitoisia, riittää että viranomainen järjestää työt niin, että kielitaitoisia työntekijöitä on tarjolla siellä, missä kielitaitoa tarvitaan.
— Wikipedia: Suomen kielipolitiikka

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kielitaitoinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Hän oli oppinut ja kielitaitoinen mies sekä etevä saarnaaja, olennoltaan kunnioitusta herättävä ja harvinaisen kookas.
— Kyösti Wilkuna, Miekka ja sana II

Esiintymistiheys

6 466 esiintymää · 2.5 / milj.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
2.5
Aikakauslehdet
2.0
Wikipedia
1.0
Reddit
1.4
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: kielitaitoinen 45 % · kielitaitoisia 23 % · kielitaitoiset 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: kielitaitoinen – kielitaitoisempi – kielitaitoisin

Riimit

-ɑitoinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kielitaitoinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kielitaitoinen