kie­li­tun­ne

substantiivi/ˈkie̯liˌtunːeˣ/
Jaa

Yhdyssana: kieli + tunne

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. synonyymi sanalle kielitaju; kielenkäyttäjän intuitiivinen taju kielen säännöistä ja vivahteista

Esimerkkilauseet

Hän ja Santala ovat niitä harvoja laulunseppiä kielellämme, joiden teoksia voimme lukea niin ett'ei kielitunnettamme raasta joka rivillä.
— V. K. Trast, Julius Krohn runoilijana

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielitunne
Genetiivikielitunteen
Partitiivikielitunnetta
Essiivikielitunteena
Translatiivikielitunteeksi
Inessiivikielitunteessa
Elatiivikielitunteesta
Illatiivikielitunteeseen
Adessiivikielitunteella
Ablatiivikielitunteelta
Allatiivikielitunteelle
Abessiivikielitunteetta

Riimit

-unːe

Kaikki riimit

Lähteet