kiffeli
substantiivi/ˈkifːeli/
Merkitys
- 1.(murteellinen)rikkalapio, kihveli
Esimerkkilauseet
Kyllä ne olis antanukkin, muttei passannu, kun joka nokares tarvittihin kipiästi itte, niin että maantieltä kiffeli’läkin moni isäntä korjas itte taltehen, jos hevooselle vahinko sattuu.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 6
| Nominatiivi | kiffeli |
| Genetiivi | kiffelin |
| Partitiivi | kiffeliä |
| Essiivi | kiffelinä |
| Translatiivi | kiffeliksi |
| Inessiivi | kiffelissä |
| Elatiivi | kiffelistä |
| Illatiivi | kiffeliin |
| Adessiivi | kiffelillä |
| Ablatiivi | kiffeliltä |
| Allatiivi | kiffelille |
| Abessiivi | kiffelittä |
Riimit
-ifːeli
Kaikki riimit