Asiasanasto.fi

kihartua

verbi

/ˈkihɑrtuɑˣ/

Johdettu sanasta: kihartaa

Merkitys

  1. 1.muodostaa kiharoita

Etymologia

kihartaa + johdin -u kihara + johdin -tu

Esimerkkilauseet

Eihän hän lopultakaan ollut koskaan muihin miehiin mieltynyt kuin tuohon verevään lallukseen, jonka harventuneet haivenet kihartuivat niin lämpimästi päälaelle ja niskankoperoon ja kämmenet kähmivät leppoisasti kuin mesikämmenellä.

Lauri Haarla, Kurkien taru

Soutajan kasvoille on noussut hullunriemukas ilme... Geila pitää valppaana perää kääntäen tarmokkaasti veneen vastahankaan jättiläisaallon lähestyessä. Hiukset kihartuvat märkinä. Hän nauraa vimmatun tuulen läpi, niin että se soi kuin kaukainen kujerrus.

Lauri Haarla, Syylliset ja syyttömät

Lyhyemmät harjajouhet puhdistettiin kuumalla vedellä ja höyryllä, jolloin ne myös kihartuivat.

Wikipedia: Jouhi

Esiintymistiheys

923 esiintymää, 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi K

Infinitiivikihartua
Ind. prees. yks. 1.kiharrun
Ind. imperf. yks. 3.kihartui
Kond. prees. yks. 3.kihartuisi
Pot. prees. yks. 3.kihartunee
Imperat. prees. yks. 3.kihartukoon
Akt. 2. partisiippikihartunut
Pass. imperf.kiharruttiin

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit