Asiasanasto.fi

kii­kut­ta­mi­nensubstantiivi

/ˈkiːkutːɑminen/

Johdettu sanasta: kiikuttaa

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä kiikuttaa

Etymologia

kiikuttaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Nyt kerrankin loppukoon kurja matka ja kamala kurpan kiikuttaminen.

Samuli Paulaharju, Tunturien yöpuolta

»Ja sen minä vannon, että ainoa hyvätyö, minkä ryssät ikänään ovat Suomelle tehneet, on tämän riisiryynipussin kiikuttaminen Rautuun», innostui patterin ainainen ilonpitäjä, kersantti Olkinuora.

Aarno Karimo, Tykkimiehen muistelmia Karjalan rintamalta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiikuttaminen
Genetiivikiikuttamisen
Partitiivikiikuttamista
Essiivikiikuttamisena
Translatiivikiikuttamiseksi
Inessiivikiikuttamisessa
Elatiivikiikuttamisesta
Illatiivikiikuttamiseen
Adessiivikiikuttamisella
Ablatiivikiikuttamiselta
Allatiivikiikuttamiselle
Abessiivikiikuttamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit