kii­kut­taa

verbi/ˈkiːkutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kii-kut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 11 756. yleisin sana

Johdettu sanoista: kiikku, kiikkua

Merkitykset

  1. keinuttaa
  2. (puhekieltä)toimittaa tai viedä jotain paikasta toiseenkiikuttaa sairaalaan

Esimerkkilauseet

Kun syksy tulla kiikuttaa ja pääsky lankaa liikuttaa, niin mustaks vetää monen miel’, mutt’ laulan viel’: Tuu, tuu, tumpeli tuu!
— Urho Karhumäki, Möttösen äijän menninkäiset
Alhaalle rannan piilipuiden väliin seisahtui hän; siellä oli linnunpesä rungon ja oksan välissä; ja kun puu keinui iltatuulessa, kiikutti se kolmea pientä untuvapoikasta, joita pienokainen heti tahtoi taputella.
— August Strindberg, Satuja
Uhrinsa se kiikuttaa pintaan, ja asettuu aterioimaan suosikkitukilleen tai - kivelleen tai rannalle paikalle, jossa saa ahmia rauhassa.
— Wikipedia: Australianvesirotta

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kiikuttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Piti kiikuttaa kehtoa yöllä, mennä virastoon päivällä, unisena, väsyneen, levottomana, ja sitten taas lomaa.
— August Strindberg, Avioelämää I
Hän kiikutti sitä polvillaan ja se nukkui pian uudelleen.
— N. N., Aliisa serkku

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kiikku yhteydessä
Vastineita
karjala, vatja, viro

Todennäköisesti deskr. alkuperää, vertaa myös kiikkerä.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakiikku ’keinu, kiikku’ (? ← suomi), kiikkuo ’keinua, kiikkua’
vatjatšīkku ’keinu, kiikku’
virokiik (g. kiige, ‑gu, ‑ga) ’sama merkitys, kehto’, kiikuda ’kiikkua, keinua’, kiikur ’keinuja; keinutuoli’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

11 495 esiintymää · 4.4 / milj.

Suomi24
5.1
Sanomalehdet
2.6
Aikakauslehdet
2.1
Wikipedia
0.1
Reddit
3.9
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: kiikuttaa 38 % · kiikutetaan 9 % · kiikutti 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kiikuttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkiikutankiikutinolen kiikuttanutolin kiikuttanut
sinäkiikutatkiikutitolet kiikuttanutolit kiikuttanut
hänkiikuttaakiikuttion kiikuttanutoli kiikuttanut
mekiikutammekiikutimmeolemme kiikuttaneetolimme kiikuttaneet
tekiikutattekiikutitteolette kiikuttaneetolitte kiikuttaneet
hekiikuttavatkiikuttivatovat kiikuttaneetolivat kiikuttaneet
passiivikiikutetaankiikutettiinon kiikutettuoli kiikutettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkiikuttaisinolisin kiikuttanut
sinäkiikuttaisitolisit kiikuttanut
hänkiikuttaisiolisi kiikuttanut
mekiikuttaisimmeolisimme kiikuttaneet
tekiikuttaisitteolisitte kiikuttaneet
hekiikuttaisivatolisivat kiikuttaneet
passiivikiikutettaisiinolisi kiikutettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkiikuta—
hänkiikuttakoonolkoon kiikuttanut
mekiikuttakaamme—
tekiikuttakaa—
hekiikuttakootolkoot kiikuttaneet
passiivikiikutettakoonolkoon kiikutettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkiikuttanenlienen kiikuttanut
sinäkiikuttanetlienet kiikuttanut
hänkiikuttaneelienee kiikuttanut
mekiikuttanemmelienemme kiikuttaneet
tekiikuttanettelienette kiikuttaneet
hekiikuttanevatlienevät kiikuttaneet
passiivikiikutettaneenlienee kiikutettu

Infinitiivit

1. infinitiivikiikuttaa
1. inf. pitkä muotokiikuttaakseen
2. inf. inessiivikiikuttaessa
2. inf. inessiivi, passiivikiikutettaessa
2. inf. instruktiivikiikuttaen
3. inf. inessiivikiikuttamassa
3. inf. elatiivikiikuttamasta
3. inf. illatiivikiikuttamaan
3. inf. adessiivikiikuttamalla
3. inf. abessiivikiikuttamatta
3. inf. instruktiivikiikuttaman
4. infinitiivikiikuttaminen
5. infinitiivikiikuttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikiikuttava
Passiivin 1. partisiippikiikutettava
Aktiivin 2. partisiippikiikuttanut
Passiivin 2. partisiippikiikutettu
Agenttipartisiippikiikuttama
Kieltopartisiippikiikuttamaton

Riimit

-iːkutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiikuttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiikuttaa