kii­kut­taa

verbi/ˈkiːkutːɑːˣ/
Jaa

Johdettu sanoista: kiikku, kiikkua

Merkitykset

  1. keinuttaa
  2. (puhekieltä)toimittaa tai viedä jotain paikasta toiseenkiikuttaa sairaalaan

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Etymologia

kiikkua + johdin -tta

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Kiikuttaen kädessään kenttäkattilaa, jossa oli hernerokkaa, hän laski keitoksen tulen liepeille.
— Arvi Järventaus, Rummut
Terävät aseet välkähtelivät, ja pelosta kitisten metsäkotolaiset kiikuttivat veromiehille kasoittain kalliita turkiksia — majavaa, saukkoa ja näätää, repoa, ahmaa, karhua ja muuta metsänrahaa.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
Uhrinsa se kiikuttaa pintaan, ja asettuu aterioimaan suosikkitukilleen tai - kivelleen tai rannalle paikalle, jossa saa ahmia rauhassa.
— Wikipedia: Australianvesirotta

Esiintymistiheys

11 495 esiintymää · 4.4 / milj.

Suomi24
5.1
Sanomalehdet
2.6
Aikakauslehdet
2.1
Wikipedia
0.1
Reddit
3.9
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53, vokaalivaihtelutyyppi C

MuotoTaivutus
Infinitiivikiikuttaa
Ind. prees. yks. 1.kiikutan
Ind. imperf. yks. 3.kiikutti
Kond. prees. yks. 3.kiikuttaisi
Pot. prees. yks. 3.kiikuttanee
Imperat. prees. yks. 3.kiikuttakoon
Akt. 2. partisiippikiikuttanut
Pass. imperf.kiikutettiin

Riimit

-iːkutːɑː

Kaikki riimit

Lähteet