Asiasanasto.fi

kii­mat­to­muussubstantiivi

/ˈkiːmɑtːomuːs/

Johdettu sanasta: kiima

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.sukupuolivietin puute tai seksuaalinen haluttomuushäiriö, erityisesti eläimillä

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiimattomuus
Genetiivikiimattomuuden
Partitiivikiimattomuutta
Essiivikiimattomuutena
Translatiivikiimattomuudeksi
Inessiivikiimattomuudessa
Elatiivikiimattomuudesta
Illatiivikiimattomuuteen
Adessiivikiimattomuudella
Ablatiivikiimattomuudelta
Allatiivikiimattomuudelle
Abessiivikiimattomuudetta

Riimit

-omuːs

Kaikki riimit