kiima
substantiivi/ˈkiːmɑ/
Merkitykset
- 1.(eläintiede)useimmilla nisäkäsnaarailla esiintyvä seksuaalisen aktiivisuuden tila aikana, jolloin munasolun hedelmöittyminen on mahdollista
- 2.voimakas seksuaalinen halu
- 3.(kuva)innostus, joka syntyy jostakin ja esiintyy tiettyyn aikaan; intomielinen jonkin asian kannatus tai ajaminenkevään osinkokiima
Synonyymit ja vastakohtasanat
Vastakohtasanat
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.heat, oestrus, estrus
- viroind, kiim
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
Soi huoneista huilut ja hetken häät, käy kaduilla karnevaali, ihojauhoin hohtavat poskipäät, käy kiima, kutsu ja vaali.
Kuulin nyyhkytyksen selvästi niinkuin seinään oisi hiljaa kolkuteltu." — "Hahhaa, höpsö vaimo!", ilkkui Pertti, "myrskyn villakissat kiimassansa naukuu", Iine kiljahti ja taappäin astui.
Koiran jättämistä virtsamerkeistä muut koirat saavat selville, onko se tuttu vai vieras, sairas vai terve, kylläinen vai nälkäinen, tai mahdollisesti kiimassa oleva narttu.
Englanninkieliset vastineet
- heat
- oestrus
- estrus
Esiintymistiheys
25 279 esiintymää, 9.6 / milj.
Suomi24
11.5
Sanomalehdet
1.6
Aikakauslehdet
1.6
Wikipedia
1.9
Reddit
3.1
Tekstitykset
1.8
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9
| Nominatiivi | kiima |
| Genetiivi | kiiman |
| Partitiivi | kiimaa |
| Essiivi | kiimana |
| Translatiivi | kiimaksi |
| Inessiivi | kiimassa |
| Elatiivi | kiimasta |
| Illatiivi | kiimaan |
| Adessiivi | kiimalla |
| Ablatiivi | kiimalta |
| Allatiivi | kiimalle |
| Abessiivi | kiimatta |
Riimit
-iːmɑ
Kaikki riimit