kiiruhtaminen
substantiivi/ˈkiːruhtɑminen/kii-ruh-ta-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta
Johdettu sanasta: kiiruhtaa
Merkitys
- teonnimi verbistä kiiruhtaa
Esimerkkilauseet
Sepä oli hävytöntä, jupisi Pomukkelskopp, ikäänkuin puhuisi hän itseksensä, semmoista ei hän olisi kärsinyt pehtoriltansa; mutta hänen oli kiiruhtaminen kotiansa, sanoi hän, ja huusi ulos akkunasta hevostansa.Hänessä vallitsi vaan yksi ajatus, nimittäin kiiruhtaminen, ja sentähden hän kiiruhti.Mutta hänellä ei ollut enää aikaa ihannella luonnonilmiöitä, hänen kun oli kiiruhtaminen takaisin Mátan kylään, missä oli eläinsairaala ja apteekki.Etymologia
kiiruhtaa + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiiruhtaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiiruhtaminen