Asiasanasto.fi

kii­ru­na

erisnimi, substantiivi/ˈkiːrunɑ/
Jaa

Merkitykset

substantiivi

  1. kylmässäkin hyvin toimeentuleva metsäkanalintu (Lagopus mutus), jota tavataan runsaana puuttomilla ja karuilla tuntureiden lakialueilla.Kiiruna on levinnyt holarktisen alueen pohjoisosiin. Sitä tavataan myös Alpeilla.

erisnimi

  1. kaupunki Pohjois-Ruotsissa ja saman nimisen kunnan keskustaajama

Etymologia

saamen samaa tarkoittava giron < mahdollisesti jokin Suomen alueella ennen saamelaisten tuloa puhuttu muinaiskieli Kirjakielessä nimi esiintyy ensimmäisen kerran A. J. Malmbergin (myöhemmin Mela) Fauna Fennicassa 1872.

Käännökset

  • engl.rock ptarmigan
  • ruotsiKiruna, fjällripa
  • saksaAlpenschneehuhn
  • ranskalagopède alpin
  • venäjäтундряная куропатка
  • virolumepüü
  • norjafjellrype

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Vaarain laell' loisti lumi, kiiruna jo lauloi tunturilla porovarsan ääntä jäljitellen, pounuun metsähiiret kaivoi teitään, sääsket tanssi riemuhäitänsä.
— Larin-Kyösti, Aslak Hetta
Sinne ajettiin malmia aina Luossavaarasta ja Kiirunasta asti sekä myös Junosuvannosta, jopa Suomenkin puolelta Miekojärvestä ja Vietosesta Kaaraneskosken mailta.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
Myös jääkarhua, jänistä ja kettua metsästettiin, sekä linnustettiin muun muassa kiirunaa ja hanhea.
— Wikipedia: Grönlannin varhaiset arktiset kulttuurit

Englanninkieliset vastineet

  • ptarmigan
  • rock ptarmigan

Esiintymistiheys

2 206 esiintymää · 0.8 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
3.2
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
4.8
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiiruna
Genetiivikiirunan
Partitiivikiirunaa
Essiivikiirunana
Translatiivikiirunaksi
Inessiivikiirunassa
Elatiivikiirunasta
Illatiivikiirunaan
Adessiivikiirunalla
Ablatiivikiirunalta
Allatiivikiirunalle
Abessiivikiirunatta

Riimit

-iːrunɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet