kii­vas­tus

substantiivi/ˈkiːʋɑstus/
Jaa

Johdettu sanasta: kiivastua

Merkitys

  1. kiivastuminen; kiivastunenisuus

Etymologia

kiivastua + johdin -us

Esimerkkilauseet

Saattajani nousi kiivaasti vastustamaan, pui Johanssonille nyrkkiä, jopa kiivastuksissaan kiroilikin, taas jotakin ennustellen, mutta mitään apua ei ollut.
— Arvid Järnefelt, Nuoruuteni muistelmia
Häntä suututti, että oli kiivastuksissaan tehnyt kelvollisimman neekerinsä työhön kykenemättömäksi, vieläpä juuri kiireimpänä puuvillan korjuun aikana.
— Harriet Beecher-Stowe, Setä Tuomon tupa
Sanoi ampuneensa Minna Craucherin kiivastuksissaan, Uusi Suomi, 15.03.1932, nro 74, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Poliittinen murha pääkaupungissa, Suomen Kuvalehti, 19.03.1932, nro 12-13, s. 35, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Suomalaiset henkirikosten uhrit Huijarit Vuonna 1891 syntyneet Vuonna 1932 kuolleet
— Wikipedia: Minna Craucher

Esiintymistiheys

1 335 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiivastus
Genetiivikiivastuksen
Partitiivikiivastusta
Essiivikiivastuksena
Translatiivikiivastukseksi
Inessiivikiivastuksessa
Elatiivikiivastuksesta
Illatiivikiivastukseen
Adessiivikiivastuksella
Ablatiivikiivastukselta
Allatiivikiivastukselle
Abessiivikiivastuksetta

Riimit

-iːʋɑstus

Kaikki riimit

Lähteet