- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kimeä yhteydessä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro
Onomat.-deskr. sanapesye, johon kuuluvat myös s.v. kimalainen ja kimaltaa mainitut sanat.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kimmīä ’kimeä (ääni); kirkas, heleä (väri)’, kimahuttā ’lausua heleällä äänellä’ |
|---|---|
| karjala | kimakka ’kimeä, terävä (ääni); ripeä, nopsa, kiivas, äkäinen; hyvin kuuma (sää)’, kimata, kimissä ’kihistä, kuhista’ |
| viro | murt. kime (g. ‑da) ’kimeä ääni’. |