Asiasanasto.fi

kim­mas­tussubstantiivi

/ˈkimːɑstus/

Johdettu sanasta: kimmastua

Merkitys

  1. 1.kimmastuminen tila; kimmastuneisuus

Etymologia

kimmastua + johdin -us

Esimerkkilauseet

Ensi kimmastuksessaan oli aikonut tulla vuorelle sieltä meitä pois ajamaan, mutta sitten oli kuitenkin kääntynyt pois ja mennyt hyvin tuohuksissaan kotiinsa, uhaten vallesmannilla.

Juhani Aho, Kevät ja takatalvi

Miten lie mielensä myrtynyt, kun ei ollut rahaa piisalle juomansa oluen maksuun, ja siinä kimmastuksissaan lie tullut hölpöttäneeksi päätöntä pötyä — niinkuin se on vähän muutenkin tämän Oton tapa», sanoi kysyttyä toinen miehistä, toisen yhtyessä kaikissa kohdin hänen lausuntoonsa.

Juho Hoikkanen, Viinamäen Eemeli

Varkaat suuttuivat, iskivät kimmastuksissaan kuvaa miekalla ja heittivät sen maahan.

Wikipedia: Musta madonna

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikimmastus
Genetiivikimmastuksen
Partitiivikimmastusta
Essiivikimmastuksena
Translatiivikimmastukseksi
Inessiivikimmastuksessa
Elatiivikimmastuksesta
Illatiivikimmastukseen
Adessiivikimmastuksella
Ablatiivikimmastukselta
Allatiivikimmastukselle
Abessiivikimmastuksetta

Riimit

-imːɑstus

Kaikki riimit